Henkilötietoja
Rovaniemen Rovaniemenkylän Törmäsen kruununtilallinen vuodesta 1678. Avioton lapsi sotilaan vaimo Elina Pekantyttären kanssa, s. maaliskuu 1679. [KA Kemin käräjät 18.3.1679: 103v-105.] Avioton lapsi piika Kaisa Hannuntyttären kanssa, s. 1681. [KA Kemin käräjät 17.2.1681: 116-117.] Kemin talvikäräjillä 1679 nimismies ilmiantoi Matti Törmäsen huorinteosta sotilaan vaimon Elina Pekantyttären kanssa. Törmänen ei oikeuden edessä kieltänyt tekoa, vaan sanoi sen tapahtuneen aviolupauksen alla. Hän kertoi aloittaneensa Elinan riiauksen Laurinpäivän aikaan 1677, sillä Rovaniemelle oli kulkenut huhu, että Elinan mies sotilas Hannu Hannunpoika oli kuollut. Törmänen oli kertonut aikomuksestaan avioitua Elinan kanssa kirkkoherralle, joka oli hyväksynyt asian. Heikkona ihmisenä hän oli ollut yhteydessä Elinaan ennen aikojaan niin, että tämä oli nyt joitakin päiviä aikaisemmin synnyttänyt lapsen. Hän pyysi, ettei heitä rangaistaisi, vaikka Elinan mies olikin elossa, sillä he olivat olleet varmoja, että tämä oli kuollut ja Törmäsen vakavana tarkoituksena oli ollut lesken naiminen. Kirkkoherra Johan Tuderus todisti, että pitäjällä oli puhuttu Elinan miehen kuolleen, minkä tähden hän oli antanut Törmäselle luvan seurustella Elina Pekantyttären kanssa. Kersantti Niilo Niilonpoika oli kertonut hänelle Hannu Hannunpojan kuolemasta ja sanonut sen olleen varma tieto. Kirkkoherra oli kirjeitse pyytänyt asiaan varmistusta kapteeni Hans Jönsinpojalta, joka oli vastannut Tukholmassa 14.11.1678 päivätyllä kirjeellään, että Hannu Hannunpoika oli hengissä ja hänen komppaniassaan. Myös lautamiehet todistivat kuulleensa kersantin kertovan, että Hannu oli kuollut. Oikeus katsoi, ettei Matti Törmästä ja Elina Pekantytärtä voitu vapauttaa vastuusta, sillä he olivat olleet lihallisessa yhteydessä, vaikka Elinan mies oli vielä elossa. Oikeus tuomitsi heidät yksinkertaisesta huoruudesta sakkoihin, Törmäselle 40 hopeataalaria ja Elinalle 80 hopeataalaria, ja molemmat julkiseen kirkonrangaistukseen. Asia alistettiin hovioikeudelle, sillä molemmat olivat köyhiä eivätkä kyenneet maksamaan sakkojaan, varsinkaan Matti, joka oli ottanut äskettäin kruunun autiotilan viljelykseen. [KA Kemin käräjät 18.3.1679: 103v-105.] Talvikäräjillä 1681 nimismes syytti Matti Törmästä salavuoteudesta piika Kaisa Hannuntyttären kanssa, joka oli saanut lapsen. Oikeudessa Törmänen kielsi olevansa lapsen isä. Kaisa väitti Törmästä lapsensa isäksi ja kutsui todistajakseen piika Valpurin, joka oli nukkunut hänen kanssaan samassa saängyssä Törmäsen tehdessä lasta. Tämä oli tapahtunut edellisenä vuonna pääsiäisen neljännen päivän vastaisena yönä. Valpuri ei ollut paikalla oikeudessa eikä häntä sinne nopeasti saataisikaan, sillä hänen tiedettiin olevan palveluksessa Nauvon pappilassa. Törmänen kielsi maanneensa Kaisan sanoen, ettei se olisi ollut mahdollistakaan, sillä koko pirtti oli täynnä lattialla nukkuvaa väkeä. Oikeus määräsi haastettavaksi seuraaville käräjille todistajiksi kaikki ne henkilöt, jotka Kaisan mainitsemana ajankohtana olivat nukkuneet lattialla. Kesäkäräjillä oikeus totesi Matti Törmäsen Kaisa Hannuntyttären lapsen isäksi ja tuomitsi kummankin 40 markan sakkoon ja julkiseen kirkonrangaistukseen. [Jos lattialla nukkuneita kuulusteltiin oikeuden edessä, kihlakunnankirjuri ei syystä tai toisesta katsonut aiheelliseksi kirjata heidän lausuntojaan tuomiokirjaan, sillä tuomiokirjassa mainitaan ainoastaan oikeuden päätös. KA Kemin käräjät 17.2.1681: 116-117; 12.7.1681: 561.].