Tarkiaisen maanjako
Jakokirja TarkiainenPatokosken jakokunnan omistuksista Ounasjoen kylässä Rovaniemen pitäjässä ja Oulun läänissä. Toimitettu osakkaiden ja allekirjoittaneen maanmittarin 11. ja 15.9. tekemän sopimuksen perusteella. Tutkittu ja hyväksytty vahvistettavaksi. Oulussa 4.1.1879. Tarkastajan toimen puolesta. Viktor Friman.
Vuonna 1879, syyskuun 2. päivä, Rovaniemen pitäjän lakimääräisten käräjien ensimmäisenä päivänä, on tämä jakokirja hyväksytty kihlakunnanoikeudessa asianomaisia viranomaisia varten. Kihlakunnanoikeuden puolesta. Oscar Flyström.
Talon littera / Tynnyrinalaa
Jakokunnalla on seuraavat omistukset:
Peltoa 33,410
Niittyä 306,084
Yhteistä peltoa 1,970
Yhteistä peltomaata 23,180
Yhteistä niittyä 24,488
Yhteistä niittymaata 33,090
Yhteistä metsämaata 2094,056
Yhteensä 2176,784
Joutomaata 763,430
Kukin tila tulee saamaan edellä mainitun sopimuksen mukaan seuraavasti maata:
F. No 8 Tarkiainen, ¼ manttaalin mukaan:
Peltoa 3,8000
Niittyä 13,8197
Yhteisistä omistuksista 83,3432
Yhteensä 100,9629
G. No 9 Mäntymäki, ¼ manttaalin mukaan:
Peltoa 4,5180
Niittyä 13,0757
Yhteisistä omistuksista 83,3693
Yhteensä 100,9630
Af. No 10 Pikkupeura, 1/8 manttaalin mukaan:
Peltoa 2,7740
Niittyä 3,7597
Yhteisistä omistuksista 45,9478
Yhteensä 50,4815
O. No 11 Peuraniemi, 5/24 manttaalin mukaan:
Peltoa 3,6395
Niittyä 12,5713
Yhteisistä omistuksista 67,9250
Yhteensä 84,1358
Summa 336,5432
Rovaniemi 30.10.1876.
16.3.1874 kokoontuivat allekirjoittanut virkaa tekevä inspehtori sekä maanmittari P.W. Aurén ja maanomistajat Tarkiaisen kestikievaritaloon Ounasjoen kylään Rovaniemen pitäjässä suorittamaan maanjakoa Tarkiaisen jakokunnassa, joka koostuu tiloista No 8, 9, 10 ja 11 mainitussa kylässä tarkoituksenaan erottaa kruunun maa ja jakaa tilallisten maat. Paikalla olivat maanomistajina Juho ja Erkki Tarkiainen (III:3), Olli ja Hannu Mäntymäki (Juho Tarkiaisen V:13 pojat), Lassi Pikkupeura ja Juho Peuraniemi. Kutsuttuina vieraina miehinä olivat paikalla renki Kustaa Luusua ja itsellinen Petter Oskar Uurtamo. Kruunun edustaja ei ollut saapunut paikalle kutsusta huolimatta.
Kun kellään ei ollut huomauttamista jääviyskysymyksessä tai asian oikeaan aikaan ilmoittamisesta, tulkittiin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen verollepanoasetus annettuna 7.10.1873, jonka jälkeen toimitus aloitettiin.
1. Kruunun maa tulee Hiisinkijoen suusta niin, että Peuraniemen niitty jää sanotulle tilalle ja raja kulkee siitä rajapyykille no 21 ja edelleen peruslinjaa merkittynä kartanosiin 17 ja 19 sekä edelleen tilapäistä rajalinjaa myöten karttaosassa 19.
2. Tarkiaisen tila saa 1. niittyjaosta signumit 562632 ensimmäisestä karttaosasta. Signumit 7, 8, 18 ja 19 toisesta karttaosasta nyt vedettyä rajalinjaa seuraten. 2. jaosta tilalle tulevat signumit 499583 karttaosalla 19 ja lisäyksen signumista 563. 3. jaosta tilalle tulevat signumit 232258a ensimmäisellä karttaosalla. 4. jaosta signumit 675 neljännestä karttaosasta. Murtojängän niitty tulee tilaan.
3. Mäntymäen tila saa signumit 574 ja 581. Signumit 299 ja 300 muodostavat oman metsäjakonsa karttaan merkittyä rajalinjaa pitkin. 1. niittyjaosta signumit 671, 673 ja 674, mikäli ne eivät tule metsäjakoon. 1 niittyjaosta Ahvenojasta signumit 641, 646 ja 647. Samoin 1. niittyjaosta signumit 11241130 ja 11951218. karttaosalla 12 sekä 1. jaosta karttaosalla 16 signumit 342, 346.
4. No 10 Pikkupeuran uudistila saa 1. niittyjaosta signumit 528a, 530 ja 539. Lippojängän ja signumit 621ja 631 Järvenluhdasta karttaosalla 11. Niityt 522 1. karttaosalla ja 813, 816 ja 817 karttaosalla 29 jäävät kruununmaaksi. No 11 Peuraniemi saa yhtenä niittyjakona signumit 11411642 karttaosalla 2. Yhtenä niittyjakona Hiisinginojalta myllystä lukien signumit 129320 karttaosalla 19. Signumit 583 ja 641 karttaosalla 2 sekä lisäksi Teponjärven laskusta syntyneen maan yhdessä Juopperin, Jaurkin ja Tolosen tilan kanssa.
5. Yhteiseksi soranottopaikaksi Kittilän pitäjään johtavaa tietä varten jätettiin signumit 393 ja 338 karttaosalla 17. Kyseinen tie tulee merkitä karttaan ja arvioida tynnyrinaloina, jotta velvollisuudet voidaan jakaa tilojen kesken.
6. Tarkiainen, Mäntymäki ja Peuraniemi omistavat kukin 1/5 jauhomyllystä Hotin tilan jakokunnassa.
7. Niittyjako jätettiin kruunun osallisuuden takia hyväksyttäväksi.
Että näin on toimitettu todistetaan:
Kustaa Luusua ja Oskar Uurtamo
Tarkastajan viran puolesta Anders Liljeblad
11.4.1876 kokoontuivat allekirjoittanut maanmittauksen tarkastaja Oulun läänissä ja herra maanmittari P.W. Aurén Tarkiaisen kestikievariin Ounasjoen kylässä Rovaniemen pitäjässä tarkoituksena erottaa kruunun maa ja jakaa alla mainittujen talollisten tilukset. Paikalla olivat maanomistajat ja vieraat miehet talollinen Hannu Kallo ja Matti Rauhala Marrasjärven kylästä. Kun kokous todettiin kutsutuksi laillisessa ajassa, eikä kukaan valittanut, määritettiin kruunun maan rajat ja kaikki osapuolet olivat tähän tyytyväisiä. Aloitettiin varsinainen verollepanotoimitus.
No 8 Tarkiaisen tila, jota isännöivät Iisakki, Juho ja Erkki Tarkiainen, saa peltoa, kuten jakokirjaan on kirjattu.
1. niittyjaosta Koivusaaresta ja Kuusisaaresta signumit 562632 karttaosalta 1 ja signumit 7, 8, 18 ja 19 karttaosalta 2.
2. niittyjaosta signumit 499, 571 ja 583 karttaosalta 19.
3. niittyjaosta signumit 232-258a karttaosalta 1.
4. niittyjaosta signumin 675 karttaosalla 17. Osa näistä niityistä tulee murrosmaaksi ja osa kruunun hallintaan. Tämän ja Mäntymäen tilan metsämaat alkavat pellosta ja raja kulkee kuten tilojen tynnyrinalaluku vaatii.
No 9 Mäntymäki, jota isännöivät Olli Mäntymäki ja leski Kaisa Maria Mäntymäki, saa pelto, kuten jakokirjaan on merkitty sekä erillisen peltokappaleen signumeilla 299 ja 300.
1. niittyjaosta Ahvenojalta signumit 641, 646 ja 647 karttaosalta 1.
2. niittyjaosta Laisentienjoelta signumit 11241130 karttaosalla 12.
3. niittyjaosta signumit 11951218 karttaosalla 12.
4. niittyjaosta Kotijängästä signumit 342─346 karttaosalla 16, niityt 671,673 ja 674 karttaosalla 17 vaihdetaan toisiin, niin kuin se helpoimmin tapahtuu. Metsämaiden raja Pikkupeuran tilaa vasten alkaa joesta signumista 425 ja kulkee siitä kuten tilan tynnyrinalaluku vaatii.
No 10 Pikkupeuran uudistila saa peltoa, kuten jakokirja osoittaa.
1. niittyjaosta Liippajängästä signumit 528a, 530 ja 539 karttaosalla 31.
2. niittyjaosta Järvenluhdasta signumit 621 ja 631 karttaosalla 31. Niityt 813, 816, 817 karttaosalla 29 ja 522 karttaosalla 1 jäävät kruunulle käyttöoikeutta vastaan. Metsämaan raja alkaa joesta signumista 450 ja kulkee karttaan merkittyä linjaa.
No 11 Peuraniemi, jota asuu talollinen Peuraniemi, saa peltoa, kuten jakokirjaan on merkitty.
1. niittyjaosta signumit 11411142 karttaosalla 2. Toisesta niittyjaosta Hiisinginojalla signumit 389 ja 390 karttaosalla 19. Kolmannesta niittyjaosta signumit 583641 karttaosalla 2. Tepojärven järven 4. niittyjaosta karttaosalla 18. Niityt 480610 karttaosalla 17 ja 530549 karttaosalla 2 jätetään rintamaiksi ja signumit 551 ja 552 karttaosalla 2 sekä 538740 karttaosalla 29 jäävät kruunun maaksi hallintaoikeudella.
Yhteiset plassit on ilmoitettu 16.3.1874 päivätyssä pöytäkirjassa.
Heikki Kallo ja Matti Rauhala
Tarkastajan viran puolesta Anders Liljeblad
15.9.1876 kokoontuivat allekirjoittanut maanmittauksen tarkastaja Oulun läänissä ja maanmittauksen toimittanut maanmittari P.W.Aurén asianosaisten maanomistajien sekä vieraiden miesten itsellisten Kustaa Luusuan ja Antti Hiukan kanssa Tarkiaisen kestikievaritaloon tarkoituksenaan katsastaa ehdotettu jakopöytäkirja Tarkiaisen jakokunnan maista Ounasjoen kylässä ja Rovaniemen pitäjässä. Kenelläkään ei ollut huomauttamista kokouksen koollekutsumisesta.
No 8 Erkki ja Iisakki Tarkiainen ilmoittivat, että he halusivat vaihtaa signumit 183 ja 184 Riunojalla signumeihin 171 karttaosalla 17 ja signumiin 83 karttaosalla 19. Muuten he tyytyivät jakoon.
No 9 Olli Mäntymäki kertoi, että Könkäänalustan niitty tulisi poistaa jaosta ja korvata Kotajängällä. Tähän myönnyttiin. Muuten hän oli jakoon tyytyväinen.
No 10 Pikkupeura oli tyytyväinen jakoon.
No 11 Peuraniemi ilmoitti, että hän halusi saada maata kruunun niittyjaosta Ellinojan luona, johon ei voitu myöntyä. Tämän jälkeen hän ilmoitti tyytyvänsä jakoon.
Maanomistajat halusivat määrittää maksun viljeysmaista ja tyytyivät maksamaan paremmasta niittymaasta 80 markkaa tynnyrinalalta ja huonommasta maasta vähemmän. Maan raivauksen tulee tapahtua kahden vuoden kuluessa maksun määräämisen jälkeen ja kukin saa pitää raivaamansa alan kolmen vuoden ajan sen valmistuttua.
Näin on toimitettu:
Kustaa Luusua ja Antti Hiukka
Tarkastajan viran puolesta Anders Liljeblad
Pöytäkirja Peuraniemen tilalla pidetystä päätetyn verollepanon viljelys- ja metsämaiden arvioinnin kokouksesta Patokosken eli Tarkiaisen jakokunnassa Rovaniemen Ounasjoen kylässä 1.9.1877. Paikalla olivat seuraavat maanomistajat: Mäntymäen tilalta Olli Mäntymäki ja Kustaa Nyländer. Tarkiaisen tilalta Iisakki, Juho ja Erkki Tarkiainen. Peuraniemen tilalta Juho Peuraniemi sekä Pikkupeurasta Juho Matti Peura. Kutsuttuina ja jäävittöminä vieraina miehinä kokoukseen osallistuivat saman kylän itselliset Hannu Jääskö ja Juho Kalle Kantola.
Olli Mäntymäki ja Nyländer esittivät, että myös metsämaalle olisi asetettava arvo, eikä pelkästään pelto- ja niittymaalle, kuten on tehty 15.9.1876 tarkastajan pöytäkirjassa. Heidän mukaansa hinnaksi tulisi asettaa 2 markkaa jokaiselta tukiksi tai sahatavaraksi kelpaavalta puulta.
Koskien metsän tasausta, eivät osakkaat päässeet tällä kertaa sovintoon, vaan anoivat toimitukselle lykkäystä seuraavaan maanantaihin 3.9.1877, joka myönnettiin sillä huomautuksella, että ne, jotka halusivat metsämaan arvottamista, tulisivat Mäntymäen tilalle kyseisenä päivänä.
3.9.1877
Otettiin käsittelyyn 1.9. lykätty asia. Kaikki muut asianosaiset olivat paikalla, paitsi Juho Peuraniemi ja Juho Matti Peura, joiden osalta katsottiin, että he eivät halunneet metsämaidensa tasausta.
Tarkiaisen ja Mäntymäen tilojen omistajat olivat päässeet seuraavaan sopimukseen:
1. Mäntymäen tilan omistajat saavat seuraavan kolmen vuoden aikana kaataa Tarkiaisen tilan metsistä 125 tukkia pituudeltaan neljä syltä, joista 25 kappaletta 12 tuumaa ja 100 kappaletta 10 tuumaa paksua latvapuolen leikkauskohdasta.
2. Mäntymäen omistajat saavat samoin ottaa Tarkiaisen tilan Iisinkisaaren lohkolta 10 syltä ja kotijaolta 50 syltä tavallisia polttopuita seuraavan kahden vuoden aikana. Puut tulee myös kuljettaa pois paikalta samassa ajassa sillä uhkalla, että ne muuten menetetään.
Näin on toimitettu, vakuutetaan. Paikka ja aika yllä.
Toimitusmiesten puolesta P. W. Aurén
Todistavat Hannu Jääskö Juho Kalle Kantola
17.6.1878 kokoontui maanjako-oikeus Rovaniemen pitäjän Ounasjoen kylän Mäntymäen tilalla suorittaakseen alla mainitun jakotoimituksen. Paikalla oikeudessa olivat vakituinen puheenjohtaja, pormestari ja pyhän Stanislauksen ritarikunnan kolmannen luokan ritari Karl Johan Boström sekä vakituiset jäsenet, karvari Ulrik Risberg ja maakauppias Nils Henrik Löfgrén. Pöytäkirjaa piti kaupunginviskaali Gustaf Mesterton otettuna sihteerinä.
Nuorempi komissionimaanmittari Petter Wilhelm Aurén, jolle oli määrätty kyseisen Patokosken eli Tarkiaisen jakokunnan isojaon toimittaminen, esitti asiakirjansa ja maanomistajien valituksen jaosta.
18.6.1878 Päätös
Maanjako-oikeus on tutkinut asian, joka koskee Mäntymäen tilan omistajien Olli ja Kaisa Mäntymäen, Pekka Mertamon ja Kustaa Nyländerin valitusta siitä, ettei jakokunnan tiepohjaa ole otettu mukaan isojakoon. Oikeus katsoo, että kun tie on näihin aikoihin saakka kulkenut todistajien mukaan joen partaalla Tarkiaisen tilan alapuolella Ounasjoen vartta, ja lisäksi maanmittari Silvénin kartasta vuosilta 1781 ja 1790 ilmenee, että Tarkiaisen tilan jako on vahvistettu kihlakunnanoikeudessa, ja että tie on sen mukaan kulkenut samassa paikassa vasikkahaaksi merkityn jokirannan ja Haapamäeksi kutsutun pellon välissä. Siksi oikeus katsoo valittajien hyväksi, että tie tulee pitää entisessä leveydessään ja esteettömänä väen kulkea tilojen omistusten välillä samassa paikassa kuin ennen. Tässä tapauksessa valituksen jättäjien pyyntö saada vaihtaa Ylipellon maakappaleensa Tarkiaisen Vainionpeltoon, raukeaa. Valituksen jättäjät haluavat saada maata Sammallammen niittyjaosta niin, että Karvasojan puroon tehty myllypato tulisi kyseiseen niittyjakoon. Tähän pyyntöön on koskenperkaushallitus suostunut ja tämäkin oikeus katsoo asian olevan perusteltu. Raja tulee tilusvaihdossa siten vetää lääninmaanmittarin lyijykynällä jakokunnan kartan osaan 12 vetämää linjaa myöten pisteiden a, b, c, d ja e kautta. Täten Köngässuannon, Karvasuannon, Kuivankoskenniskan ja Iisinkisaaren niittyjaot saavat vahvistuksen, vaikka Tarkiaisen tilan omistajat vastustavatkin tätä tilusvaihtoa. Näin Mäntymäen tila saisi tarpeellisen määrän viljeltyä ja viljelyskelpoista maata jakokunnan maista manttaalinsa mukaan. Maanjako-oikeus ei kuitenkaan voi suostua valittajien tähän pyyntöön, vaan se hylätään perusteettomana.
Mitä sitten tulee Juho Pikkupeuran valitukseen, katsoo maanjako-oikeus, että hänen vaatimuksensa Liippajängän ja Karvosjärven jakojen rajojen muuttamisesta ovat aivan liian myöhäsyntyisiä. Lisäksi ne eivät palvele mitään tarkoitusta ja ne hylätään siksi. Kuitenkin maanmittarin tulee mitata kaikki niityt Liippajängän jaosta kruunun maista ja antaa niiden hallintaoikeus tilalle maanmittaussäännön 39 § mukaan päivättynä 15.5.1848. Hallintaoikeus kestää siihen saakka, kun kruunu korvaa siihen käytetyn raivaus- ja viljelytyön. Maantarkastuksessa 11.1. kuluvaa vuotta on kuitenkin todettu, että Pikkupeuran uudistilan metsät on jo aiemmin hakattu ja osaksi tuhoutuneet tulipaloissa. Siksi oikeus katsoo, että tilan tulee saada osansa kruununkin metsistä.
Mitä tulee Juho Peuraniemen valitukseen, on oikeus todennut maanmittari Silvénin aikanaan tekemästä kartasta ja sen selityksestä, että hänen tilansa on käyttänyt niittyä, joka on 10 tynnyrinalan ja 18 kapanalan maa, ja että se rajoittuu sille omistusalalle, jota valittaja nyt vaatii. Koskenperkaushallituksella ei ole asiaan huomautettavaa, joten maanjako-oikeus katsoo, että maanmittarin tulee mitata Peuraniemelle Ellinojan niittyjaosta karttaosalta 2 signumit 550, 554, 581, 582 ja 568 ym. Raja on vedetty karttaan lyijykynällä pisteiden a, b, c ja d kautta, sekä osia signumeista 636, 636a, 635, 446 ym. pisteiden e, f ja g kautta. Kotijaossa samalla karttaosalla signumit 554, 556, 572a ym. pisteiden h, i ja k välillä. Vasamaojan jaossa signumit 1045, 1041, 1046, 1028, 1168, 1164, 1165 ym. pisteiden l, m, n ja o välillä. Lisäksi Iisinkiojan jaossa signumin 515 ja osia signumeista 512, 513a, 516, 517 ym. karttaosalla 19 pisteiden p, q, r ja s välillä. Näitä vastaan tulee tilan antaa kruunulle metsämaata siitä kohdasta lähtien, jossa kulkee tilan ja kruunun välinen raja Ounasjoen rannalla. Ne maat, joita ei ole vielä jyvitetty, tulee jyvittää samalla perusteella kuin jakokunnan muut maat. Muilta osilta Peuraniemen vaatimukset hylättiin.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on maanmittarin heti, kun tämä asiakirja on saanut lainvoiman, vietävä jakokunnan isojako pikimmiten päätökseen lain ja asetusten mukaisesti.
Lisäksi maanjako-oikeus katsoo hyväksi määrätä, että puolet siitä palkkiosta, joka tulee oikeuden jäsenille ja sihteerille eli 217 markkaa 81 penniä, sekä lisäksi komissionimaanmittari Aurénin palkkio, tulee kruunun maksaa sen saajille Keisarillisen kirjeen 20.4.1849 mukaan. Tämä summa kerätään sitten kruunulle jakokunnan maanomistajilta edellä mainitun kirjeen ja 19.9.1843 annetun säädöksen sekä maanmittaussäännön 104 § mukaan annettuna 15.5.1848.
Aika ja paikka edellä
Maanjako-oikeuden puolesta
Karl Johan Boström Gustav Mesterton
13.9.1878 oli allekirjoittanut komissionimaanmittari Mäntymäen tilalla Ounasjoen kylässä Rovaniemen pitäjässä suorittamassa niitä isojaon muutoksia, jotka maanjako-oikeus on määrännyt 18.6. toimeenpantavaksi Patokosken jakokunnassa. Paikalla olivat jakokunnan talolliset No 8 Erkki ja Iisakki Tarkiainen, viimeksi mainittu poikansa Juhon kautta, No 9 Olli Mäntymäki ja Norjan kuningaskunnasta muuttanut osakas Kustaa Nyländer. No 10 Pikkupeuran uudistilalta Juho Matti Pikkupeura ja No 11 Juho Peuraniemi. Lisäksi paikalla olivat jäävittömät vieraat miehet, itselliset Matti August Gunnari ja Emmanuel Pikkarainen, molemmat Ounasjoen kylästä.
Kun edellä oleva oli merkitty, esitettiin lääninkanslian edellisenä elokuun 20. päivänä antama todistus, jonka mukaan maanjako-oikeudelle annettu valitus oli käsitelty ja se oli saanut lain voiman. Koska asiassa ei ollut jääviyttä, kehotettiin asianomistajia ilman kahta jyvitysmiestä ilmoittamaan, mitä maita kruunun ja tilallisten välillä ei ollut jyvitetty. Gunnari ja Pikkarainen valittiin jyvitysmiehiksi. Jyvityksen tuli tapahtua saman päivän aikana niin, että asianosaiset kokoontuisivat iltapäivällä samaan paikkaan vahvistamaan sen.
Samana päivänä jälkeen puolen päivän samassa paikassa. Kokoonnuttiin jälleen. Aiemmin päivällä maastossa suoritettu jyvitys luettiin, käsiteltiin ja hyväksyttiin, kuten tähän liitetty jyvityskirja tarkemmin osoittaa. Asianosaisia kehotettiin kokoontumaan aamulla aikaisin tarpeellisten apumiesten kanssa, jotta maanjaon muutokset voitaisiin paaluttaa maastoon ja kokoontumaan sitten iltapäivällä tähän samaan paikkaan.
14.9. iltapäivällä samassa paikassa. Kun maanjaon paalutus oli viety loppuun päivän aikana maastossa, mukaan lukien se tie, joka johtaa Mäntymäen tilan erilliselle peltolohkolle ”Ylipelto”, josta maanjako-oikeuskin kirjoitti, kokoontuivat asianosaiset vieraiden miesten kanssa. Selvitettiin paalutus ja joitakin pienempiä viljelysmaan jyvityksiä, josta erillinen asiakirja antaa selvityksen. Otettiin esille kysymys metsämaan tasauksesta ja pitkällisen keskustelun jälkeen tultiin seuraavaan tulokseen: - - -
Puut tulee kaataa seuraavan kahden vuoden aikana laskettuna tästä päivästä, minkä jälkeen ei saa kaataa yhtään puuta, olivatpa tässä mainitut summat täysiä tai ei. Puut saa kuljettaa pois vielä seuraavan talven aikana, mikäli sitä ei ole ennätetty tehdä aiemmin. Puun kaato tulee tehdä niin, ettei muu paikalla seisova puusto vahingoitu. Mitä viljelysmaan tasaukseen tulee, on se suoritettu jo vuoden 1877 verollepanossa lukuun ottamatta niitä muutoksia, jotka ilmenevät erillisestä asiakirjasta.
Kun edellä mainittu sopimus oli luettu, kiellettiin asianosaisia suorittamasta hakkuita tai aiheuttamasta muille vahinkoa omien rajojensa ulkopuolella sakon uhalla. Tämän jälkeen ilmoitettiin valitusoikeus osakkaille ja se annettiin Kustaa Nyländerille. Että näin on toimitettu, paikka ja aika edellä.
Toimitusmiesten puolesta P. W. Aurén
Todistavat Emmanuel Pikkarainen ja Matti August Gunnari
Lähde: LMT Rovaniemi Ounasjoki TarkiainenPatokoski, isojaon karttaselitelmä
Maarekisteriin Tarkiaisen ja Mäntymäen pint-alat merkittiin seuraavasti:
Tarkiainen:
viljeltyä maata 45,21 ha
viljelyskelpoista maata 7,49 ha
metsämaata 269,42
joutomaata 59,91 ha
yhteensä 382,03 ha
Mäntymäki eli entinen puolet Tarkiaisen maata:
viljeltyä maata 53,94 ha
viljelyskelpoista maata 6,42 ha
metsämaata 271,87 ha
joutomaata 96,46 ha
yhteensä 428,69 ha.
Lähde: LMT Maarekisteri, Rovaniemi Ounasjoki Tarkiainen Rno 8 ja 9