Henkilötietoja
Palveli Maaningalla renkinä, jonka jälkeen toimi VR:n palveluksessa rautatietyömiehenä. Nimitettiin 17.10.1913 ratavahdiksi ja 14.11.1919 vaihdemieheksi Kauhajoella, 22.6.1922 pumppukoneenkäyttäjäksi Taivalkoskelle, 11.6.1923 asemamieheksi Viipuriin ja 12.3.1925 Keski-Lohjalle. [KA Rautatiehallituksen arkisto, Ba:32 Ennen vuotta 1920 syntyneiden nimikortit.] Muutti vaimonsa kanssa 17.12.1945 Riihimäelle ja 29.12.1960 Turkuun. Aleksanteri Lappalainen työskenteli nuorena miehenä rautatierakennuksilla ja kulki niiden mukana paikkakunnalta toiselle. Hän saapui Rovaniemelle vuonna 1907, kun siellä rakennettiin Kemin-Rovaniemen rataa. [Pauli Lappalaisen haastattelu 29.1.2000. Rautatien rakentamisesta Muurolassa ks. Runtti 1991: 91-92.] Muurolassa rautatieläiset majoittuivat Karvon taloon, jossa Riika Kotila oli karjanhoitajana. Karvon kartanolla Santtu ja Riika tapasivat ja avioituivat loppuvuonna 1908. Heidän ensimmäinen yhteinen kotinsa oli Karvon aitassa, kunnes he vuonna 1909 yhdessä Hilja ja Matti Immosen kanssa ostivat oman mökin. Vuonna 1913 Lappalaiset muuttivat Rovaniemeltä pois, mutta Riika oli melko vilkkaassa kirjeenvaihdossa Hiljan kanssa. Heillä kummallakaan ei ollut kovin hyvä käsiala ja he kirjoittivat aina kirjeiden loppuun, että revi heti tämä kirje. Hiljan käsialan huonous johtui siitä, että vaikka hän oli vasenkätinen, hänet oli kiertokoulussa pakotettu kirjoittamaan oikealla kädellä. Vuoden 1913 lopulla Hilja sai kirjeen, joka alkoi: "Rakas Hilja-sisko, etpä arvaa minkälaisen joululahjan sain. Sain pojan." [Matti Immosen haastattelu 28.6.2003. Erika ja Aleksanteri Lappalaisen myöhemmistä vaiheista ks. Kunttu 2002: 25-33.] Kauhajoella Aleksanteri Lappalainen toimi ratavartijana, jonka tupa oli Kanamäki-nimisessä paikassa. Rakennukseen liityi navetta, sauna ja pieni varasto. Matkaa Kauhajoen asemalle oli noin 3,5 km. Ratavartijan tehtäviin kuului tarkastaa rata päivittäin, alkuaikoina kävellen ja myöhemmin kolmipyöräisellä resiinalla. Junamies taas työskenteli aseman tavaransiirrossa: tavarajunat jättivät kappaletavaraa Lohjan asemalle, josta se kuljetettiin noin kolmen ja puolen kilometrin päähän Lohjan kauppalan asemalle. Lisäksi kauppalan sellutehtaalta oli haettava junavaunulastillisia selluloosaa Lohjan asemalle, jossa vaunut liitettiin Hankoon menevään junaan ja vietiin ulkomaille. Eläkkeelle jäätyään Aleksanteri Lappalainen muutti vaimonsa kanssa ensin Riihimäelle, jossa he asuivat Juppalan kaupunginosassa, ja vuodesta Turussa poikansa Paulin rakentamassa talossa osoitteessa Piispankatu 12. (Tiedonanto Pauli Lappalaiselta v. 2000.)