Henkilötietoja
½ veromarkan perintötalollinen Kuopion Sotkaniemellä vuodesta 1696. Talollinen Kuopion Hiltulanlahdella. Kustaa Pohjolainen osti 11.7.1696 päivätyllä kauppakirjalla Olli Miettiseltä Sotkanniemestä ½ veromarkan perintötilan 100 kuparitaalarilla. Kun Pohjolainen huudatti saantoaan Kuopion syyskäräjillä 1697, vaati perintötalollinen Lassi Kinnunen samasta kylästä kauppaa purettavaksi ja tilaa itselleen, koska hän oli jo maksanut Miettisen verorästejä 18 hopeataalaria 9 äyriä. Kinnunen kuitenkin luopui vaatimuksestaan, kun Pohjolainen lupasi maksaa rahat hänelle takaisin, puolet juhannuksena ja puolet jouluna. Koska kukaan ei ollut vaatinut tilaa perintöoikeuteen nojaten, Pohjalainen sai kolmen riidattoman lainhuudon jälkeen kiinnekirjan tilaansa kesäkäräjillä 1701. Kustaa Pohjolaisen ja hänen uuden naapurinsa Lassi Kinnusen välille syntyi epäsopua jo kesällä 1697. Pohjolaisen ja Kinnusen välille oli tullut riitaa kalavedestä ja Koivulahden niittykappaleesta. Asian selvittämiseksi oikeus määräsi suoritettavaksi katselmuksen. Talvikäräjillä 1706 Pohjolainen pyysi kihlakunnanoikeutta määräämään suoritettavaksi maanjaon Kumpusenmaan maakappaleella, jonka Pohjolainen omisti yhdessä Kinnusen kanssa. Lautamiehet kuitenkin tiesivät kertoa, että tilojen välillä oli jo vanhastaan kolme mäntypuista ja yksi kivinen rajamerkki ja että Kinnunen oli aina omistanut rajan pohjoispuolen ja Pohjolaisen tilan edelliset asukkaat eteläpuolen. Pohjolaisen edeltäjä Olli Miettinen todisti valan vannottuaan lautamiesten puheet oikeaksi. Oikeus vahvisti tilojen välisen rajan Kumpusenmaalla ja määräsi Pohjolaisen maksamaan Kinnuselle oikeudenkäyntikuluja 6 hopeataalaria. [KA Kuopion käräjät 15.2.1697: 28; 5.6.1701: 102-103; 16.8.1697; 10.2.1706: 65-66.] Kuopion talvikäräjillä 1701 Kustaa Pohjolainen valitti kruununvouti Bengt Mahlbergin ottaneen häneltä 9 karoliinia vuonna 1700, mutta antaneen kuitin vain 3 hopeataalarista 7 äyristä 12 penningistä. Lisäksi vouti oli ottanut häneltä edellisenä syksynä Lappeenrannassa härän eikä ollut hyvittänyt sitä hänelle. Oikeus määräsi kruununvoudin antamaan selvityksen näistä toimenpiteistä. Kustaa Pohjolainen haastettiin kesäkäräjille 1700 vastaamaan Vehmasmäen Lassi Heinosen veneen tärvelemisestä. Pohjolainen puolustautui sanoen Risto Partasen Rissalahdesta antaneen hänelle luvan käyttää Heinosen venettä. Lautamies Hannu Korhosen katselmuksen mukaan korvaussumma oli 24 kuparitaalaria, jonka oikeus määräsi Pohjolaisen Heinoselle maksamaan. Kesäkäräjillä 1707 Kuopion siltavouti syytti muutamia isäntiä tientekovelvollisuuden laiminlyömisestä. Heidän joukossaan oli Kustaa Pohjolainen, joka tuomittiin 3 hopeamarkan sakkoon. [1600-luvulta lähtien pitäjät ryhtyivät palkkaamaan nimismiehelle erilaisia apulaisia tämän viran laaja-alaisuudesta johtuvan suuren työtaakan helpottamiseksi. Siltavoudin velvollisuutena oli huolehtia talonpojille sälytetyn tientekovelvollisuuden noudattamisesta. Siltavouti tarkasti, että tiet ja sillat olivat säädetyssä kunnossa ja epäkohtia havaitessaan huomautti asianomaisia velvollisuudestaan. Mikäli huomautus ei tehonnut, siltavoudin tuli ilmiantaa niskuroivat isännät käräjillä. Jutikkala 1958: 178, 281. Savon siltavoudeista ks. Saloheimo 1990: 378-380 ja Wirilander 1960: 328-330. Talonpoikien tientekorasituksesta Savossa ks. Saloheimo 1990: 383-385 ja Wirilander 1960: 522-546.] Talvikäräjillä 1709 Pohjolainen määrättiin maksamaan Lassi Korhoselle kyytirahoja 2 kuparitaalaria 8 äyriä, jotka Korhonen oli suorittanut Pohjolaisen puolesta. Koska Pohjolainen oli sanonut haastetta tuoneille Pekka Vainikaiselle ja Aksel Krögerille, ettei hän halunnut vastata asiasta käräjillä, tuomitsi oikeus hänet lisäksi 1 hopeataalarin sakkoon. [KA Kuopion käräjät 3.2.1701: 70; 20.8.1700: 338-339; 10.8.1707: 197; 8.2.1709: 111.].