Henkilötietoja
½ veromarkan kruununtilallinen Pielaveden Lampaanjärvellä. Lampaanjärven isännät, Pekka Kokkonen heidän mukanaan, joutuivat riitaan Pörsänmäen isäntien kanssa mainittujen kylien raja-alueen nautintaoikeuksista. Asiaa käsiteltiin kesäkäräjillä 1739, ja oikeuteen tuotiin laamanninkäräjien tuomio vuodelta 1696, jonka mukaan kylien välinen raja oli määrätty kulkemaan vanhasta rajasta Haukijärven luona Kolminkantaan ja Savinevansuon Perän Niskaan lännessä, sieltä Haapajärvelle, joka erottaa Saikkolan omistukset idässä, Lampaanjärven omistukset luoteessa ja Pörsänmäen omistukset etelässä. Pörsänmäkeläiset valittivat nyt, että lampaanjärveläiset vastoin tätä tuomiota olivat ylittäneet rajan heille kuuluvalla Korpijärvensivun metsäkappaleella kaataen ja valmistaen kasken, mistä he halusivat näille rangaistuksen ja vahingonkorvauksia. Lampaanjärven isännät kiistivät ylittäneensä kylien välisen rajan, mutta sen sijaan pörsänmäkeläiset olivat sen tehneet heille kuuluvalla Haukijärvenmaan metsäkappaleella haluten omia koko maan itselleen. Lampaanjärveläiset pyysivät oikeudelta maankatselmusta, jolla tämä näytettäisiin toteen. Pörsänmäkeläiset kielsivät rajanylityksen ja vaativat hekin puolestaan katselmusta. Oikeus määräsi katselmuksen pidettäväksi kuluvana kesänä, sillä asiaa ei saatu muuten ratkaistua. Kesäkäräjillä 1745 Pörsänmäen talolliset valittivat, että Ollikkalan talolliset olivat neljän vuoden ajan niittäneet heinää Pörsänmäkeen kuuluvalta 2½ arviokuorman laajuiselta Tolpaisenjoen eteläpuoli -nimiseltä niityltä. Asian käsittely lykättiin seuraaville käräjille, jolloin kantajien tuli maakirjaotteilla todistaa niityn kuuluvan heille. [KA Iisalmen käräjät 26.5.1738: 360-361; 19.8.1746: 896-905.] Iisalmen talvikäräjillä 1758 neljä talollista Pörsänmäen kylästä syyttivät Pekka Kokkosta, Niilo Tikkasta, Niilo Kokkosta, Niilo Ulmasta ja Paavo Hujasta Lampaanjärveltä, että nämä olivat omineet heiltä maata. Kyseinen maa, jonka nimi on Korpijärvensivu, oli vuoden 1664 maantarkastuksen mukaan 15 arviokapanalan laajuinen metsä ½ peninkulman päässä kylästä. Vuonna 1741 kihlakunnantuomari Wijkman oli määrännyt alueella suoritettavaksi kihlakunnankatselmuksen, josta kantajat eivät olleet vielä saaneet päätöstä. Samasta maasta oli annettu laamanninoikeudessa vuonna 1696 tuomio, joka oli yhtenevä maantarkastuksen kanssa. Lampaanjärven isännät ilmoittivat, että kiistanalainen maakappale oli nimeltään Haukijärven eteläpuoli ja se oli vuoden 1664 maatarkastuksessa todettu 3 arviokapanalan laajuiseksi. Osapuolet pyysivät oikeutta määräämään uuden kihlakunnankatselmuksen, koska edellinen ei ollut johtanut asian loppuunsaattamiseen. Oikeus määräsi uuden katselmuksen suoritettavaksi. [KA Iisalmen käräjät 25.2.1758: 361-363.].