Henkilötietoja
½ veromarkan perintötalollinen Kuopion Ryönän kylässä ainakin vuodesta 1635 (ei vielä 1625) vuoteen 1674. [Tavinsalmen pitäjän voudintileissä mainitaan Takkisia Savilahden neljänneksen viidennessä eli Kuopionniemen kymmenyskunnassa jo vuonna 1549. Suku muutti Tavinsalmelle Rantasalmen pitäjän Rantasalmen neljänneksestä. Tavinsalmen voudintileissä mainitaan useita Takkisia eikä ole mahdollista esittää teoriaa siitä, kenen jälkeläinen Matti Takkinen oli. Soininen 1961:376.] Matti Takkinen tuomittiin Kuopion kesäkäräjillä 1641 3 markan sakkoon rakennusvelvollisuutensa laiminlyömisestä Tavinsalmen kartanon rakennustyössä. Talvikäräjillä 1646 Matti Vartiainen valitti, että Takkinen oli vävynsä kanssa ilman lupaa kaatanut edellisen vuoden puolella kahden viikon ajan tervaspuita hänen maallaan ja hakannut 1 tynnyrinalan kaskimaan hänelle kuuluvaan metsään. Takkinen vastasi, että hän oli saanut Vartiaisen jakoveljiltä luvan kasken polttoon, mistä hän antaisi korvaukseksi osan sadosta maanomistajille. Takkinen myösi hakanneensa tervaspuita Vartiaisen metsässä, mutta ei edellisenä vuonna kuten Vartiainen väitti. Oikeus määräsi Takkisen luovuttamaan osuuden kaskestaan Vartiaiselle ja tämän jakoveljille sekä menettämään Vartiaiselle tervaspuiden arvon kokonaisuudessaan. [KA Kuopion käräjät 10.7.1641: 105v-106; 24.1.1646: 453v-454.] Kesäkäräjillä 1679 Elina Sormutar valitti oikeudelle, että renki Matti Lassinpoika Takkinen Ryönältä - Matti Takkisen pojanpoika - oli maannut hänet kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli tapahtunut kaksi vuotta aikaisemmin syksyllä Olli Väätäisen tallissa Ryönällä, ja toinen kerta seuraavana keväänä Takkisilla, kun Sormutar oli ollut siellä polttamassa paloviinaa. Matin isä Lassi Takkinen kertoi oikeudelle, että oli hän nukkunut Matin vieressä samassa vuoteessa ja hän oli yöllä kuullut piian sanovan: "Olisit voinut yhtä hyvin viedä teon loppuun saakka". Matti puolestaan kielsi maanneensa Sormuttaren, hän oli vain narraillut tätä ja nostanut vähän sarkaa ylös. Lautamies Matti Vartiainen kertoi, että Sormutar oli tullut seuraavana päivänä hänen luokseen, peittänyt päänsä ja sanonut sen tapahtuneen Matin tähden. Oikeus tuomitsi Matti Takkisen salavuoteuden aikomuksesta 40 markan sakkoon sekä Takkisen ja Elina Sormuttaren kirkkorangaistukseen. [KA Kuopion käräjät 25.8.1679: 126.] Matti Takkinen vuoden 1664 tarkastusmaakirjassa: Jakokunta nro 607. Ryönän kylä. Fabermanin maantarkastuksessa nro 6. Jakokunnan muodostavat vuoden 1660 maakirjan mukaan numerolla 199 Olli Ollinpoika Väätäinen, numerolla 198 Matti Lassinpoika Takkinen, numerolla 200 Olli Antinpoika Väätäinen ja numerolla 202 Juho Pekanpoika Laakkoinen. Kaikkien tilat ovat perintömaata. Tilat muodostuvat yhteensä 4 vanhasta veromarkasta, joista 5/6 kuuluu Matti Takkiselle, ½ uutta veromarkkaa. Hänen kylvönsä peltoon on 15 kappaa ja niityt koostuvat 1 kuormanalasta. Jakokunnan anekkiin kuuluvat seuraavat maakappaleet: - Ryönänniemi, joka on yhteinen asuinpaikka ja kylvöltään 2:5 tynnyrinalaa. - Kotasaari kylvöltään 15 kappaa sijaiten ½ peninkulmaa taloista. - Savulahentausranta kylvöltään tynnyrin ja sijaitsee 1 peninkulman päässä taloista. - Pirttimäki kylvöltään 7½ kappaa ja sijaitsee peninkulman päässä. - Murasmäki kylvöltään 5 kappaa peninkulman päässä. - Haukisalmenkorva, Haapaniemenkangas ja Vasamalahden niitty sijaitsevat lähellä. - Salmijärvenpäiväranta on käyty ainoastaan rajoiltaan ja sijaitsee peninkulman päässä. - Karjalahenpohja. - Soikelinjärvenpohjaspuoli sijaitsee edellisen kanssa lähellä. - Suurisuopohjaspuoli kylvöltään 2 kappaa sijaitsee lähellä. - Lauaslamminpohjaspuoli sijaitsee lähellä. Jokaisella talolla on 1 hevonen ja 1-2 lehmää.