Tuusniemen isojako
Karttakuvaus Tuusniemen jakokunnan omistuksista Kuopion pitäjässä Ylisen Savon kihlakunnassa Savon ja Karjalan läänissä, mitannut ja isojaon toimittamista varten valmistellut 1778 allekirjoittanut maanmittari sekä osittain vuonna 1779 komissionimaanmittari Hartman.
§ 1 Tähän jakokuntaan kuuluvat vuoden 1664 maantarkastuksen mukaan tilat No 1-6 Tuusniemen, No 6 Vehmersalmen sekä No 1 Horsmastenlahden kylässä. Tuusniemen kylä sijaitsee, osin ylävämmällä ja osin alavammalla maalla, Tuusniemen niemellä ja sitä ympäröi kummaltakin puolelta Pajulahden lahti Juojärven koillisessa kulmassa. Juojärvi saa vetensä Karviankosken kautta Rikkavedestä Liperin pitäjän eri järvistä Karjalasta. Se on yhteydessä Patauksen, Koskijärven ja useiden pienempien järvien kautta Konttiveteen, josta se laskee Leppäkosken kautta Varisveteen ja sitten Kerman ja muiden koskien kautta Rantasalmen pitäjän järviin ja lopulta Lappeenrantaan ja muihin Venäjän pitäjiin. Kuopion emäkirkolle, jonne kylästä ei pääse muuten kuin veneellä, lasketaan olevan 5 peninkulman päässä. Vehmersalmen tila No 6 ja Horsmastenlahden tila No 1 sijaitsevat ¼ peninkulman päässä kylästä erämaassa. Vasta Kuopiosta tällä jakokunnalla on yleinen maantie Loviisan ja Turun lääneihin sekä Pohjanmaan kaupunkeihin. Loviisaan lasketaan matkaksi kesällä 30 ja talvella 24 peninkulmaa sekä Pohjanmaan kaupunkeihin 30 - 40 peninkulmaa. Tästä johtuu, etteivät kyläläiset voi kuljettaa tavaroitaan kaupunkeihin kuin talvella. Rakennuskanta on osittain kevyttä ja osittain huonoa, sekä yleensä sellaista, kuin Rakennuskaaren 11. luku § 1 kuvaa.
§ 2 Maapohja koostuu jakokunnan maanomistajien mukaan mullansekaisesta hiekasta, hiekka- ja savimaasta, sekä mullansekaisesta sorasta, käyttökelvottomasta maasta hiekka-, sora- ja savipohjalla, jota kattaa yleensä ¼ kyynärän ruokamultakerros. Maa kantaa maanmittari C. F. Stiervaldin laskujen mukaan geometriseltä tynnyrinalalta 3 jyvää. Maat ovat kaikissa ilmansuunnissa osin tasaisia ja osin mäkisiä, monin paikoin kivisiä ja hallanarkoja, suurimmaksi osaksi hyvin viljeltyjä ja aidattuja.
§ 3 Niittyjä ei juurikaan ole luonnostaan, vaan raivioita on käytetty heinän korjaamiseen. Ne antavat yleensä laihan sadon. Vanhoja kaskia ja kaskimäkien välejä käytetään heinän korjaamiseen. Nämä jätetään yleensä kasvamaan muutaman vuoden jälkeen metsää ja sitten taas käytetään uudelleen hyödyksi niittyinä. Kullakin talollisella on 1–10 lehmää ja joitakin lampaita. Kaskista saadaan näille olkia, jotka ovat eläinten pääasiallinen ravinto heinän lisäksi.
§ 4 Metsä on vielä kunnollinen ja laidun hyvä. Ne paikat, jotka on voitu kasketa, on yleensä kaskettu. Huonommilla metsämailla kasvaa mäntyä ja kuusta kaikkeen tarkoitukseen. Kaskettavilla mailla kohtuullinen työmäärä riittää, mutta kaskeksi kelpaamattomilla pienillä peltotilkuilla ei kannata suorittaa raivaustöitä. Huomattavien tilanosien siirtojen lisäksi jakokunnan maille on perustettu torppia, jotka maksavat vuotuista korvausta maan tavan mukaan.
§ 5 Tiloilla on yhteinen kalavesi Juojärvessä ja pienemmissä järvissä.
§ 6 Vaikka laki säätää, että kaikilla tiloilla on oltava humalisto, ei maininnan arvoisia ole tässä jakokunnassa, vaan hankkivat humalansa muualta. Hamppua ja tupakkaa viljellään pellossa talojen ympärillä kotitarpeeksi. Tiilenlyöntiä, tervan- ja kalkinpolttoa ei ole koko seudulla.
§ 7 Viljaa viedään harvoin kaupunkeihin, vaan ainoastaan puntatavaraa, jolla saadaan rahaa kruunun veroihin ja maksuihin.
§ 8 Tuusniemen taloilla No 1, 2 ja 3 on pieni mylly purossa Vehmasjärven ja Ruokosen järvien välissä. Happosilla on myös mylly Kumpusenjoessa ja Pärsnämäen Hyvärisillä jalkamylly samassa joessa. Kaikki jauhavat syksyin keväin omaksi tarpeeksi.
§ 9 Tämän jakokunnan osakkaat osallistuvat muun pitäjän kanssa viiden Kuninkaallisen Savon Kevyen Jalkaväen Kuopion komppanian sotilaan ylläpitoon ollen ruotua No 97. Jakokunnan maalla sijaitsee sotilastorppa, jonka rakennukset ovat Juojärven Pajulahden rannalla. Palkkansa pitäjän sotilaat saavat rahana, viljana ja heininä. Reserviläisille ei ole erikseen rakennuksia.
Vuoden 1777 maakirjan mukaan jakokunnan tilat ovat seuraavat:
Horsmastenlahti 1 Matti Karjalainen ja Matti Keinänen. Kymenkartanon läänin maaherran palkkatila.
Tuusniemi 1 Joonas Keinänen ja Niilo Haatainen. Kymenkartanon läänin maaherran palkkatila.
Tuusniemi 2 Matti Keinänen ja Jussi Heikkinen. Kuopion komppanian piiparin vapaatila.
Tuusniemi 3 Pekka Taskinen ja Erkki Hyvärinen.
Tuusniemi 4 Antti Smolander ja Niilo Smolander.
Tuusniemi 5 Paavo Keinänen ja Jussi Hyvärinen.
Tuusniemi 6 Paavo Keinänen ja Elias Koponen.
Vehmersalmi 6 Antti Holopainen ja Antti Happonen.
Lähde: KMT Tuusniemi, Tuusniemi 17:1, isojaon karttaselitelmä