Kasurilan isojako
18. kesäkuuta 1793 aloitti allekirjoittanut varamaanmittari isojaon valmistelun Kasurilan kylän pohjoisessa jakokunnassa tilalla No 1 koskien tilan rinta- ja ulkomaita Kuopion pitäjässä ja läänissä. Kska suurin osa osakkaista ei ollut saapuvilla, eikä toimitukseen ollut tullut myöskään vieraita miehiä, oli asia pakko lykätä seuraavaan päivään.
19. kesäkuuta paikalla olivat apulaislautamiehet Matti Mähönen ja Pekka Knuutinen molemmat Kasurilan kylästä sekä osakkaina maanomistajat Sakari, Iivari, Perttu ja Martti Knuutinen, Pekka ja Jooseppi Toivanen, edesmenneen Aatami Toivasen perillisten edustajana Risto Hollender, Heikki Ruuskanen, Antti Toivanen ja Urian Kääriäinen.
Koska ylimääräisen maanmittarin Abraham Frisiuksen vuonna 1762 kylän maista ja komissionimaanmittari Pehr Röstedtin vuonna 1777 ulko-omistuksista laatimat kartat esitettiin ja selitettiin asianosaisille, eikä heillä ollut mitään huomauttamista suoritettuja mittauksia vastaan, niin todettiin, että koska maat eivät ole maanlaadultaan yhtä hyviä, on osalle osakkaista annettava huonompia maita, joten itse jako tulee perustumaan pitkälti maiden laatuun ja tuottavuuteen. Siksi maiden tuottavuus on tutkittava tarkkaan ja se perustetaan maanomistajien lausunnolle, sillä he ovat itse hyödyntäneet maita pitkän aikaa ja ovat siksi parhaat arvioimaan maiden laadun. He ilmoittivat maiden suhteen seuraavaa:
Pellot jaetaan kolmeen tuottavuusluokkaan. Parhaat pellot koostuvat hiekkamaasta ja savensekaisesta kangasmaasta hiekkapohjalla ollen niiden ruokamullan paksuus ¼ kyynärää. Nämä pellot käsittävät 1½ tynnyrinalaa. Toisen luokan pellot ovat savensekaista hiekkamaata, joilla on vähäinen ruokamultakerros. Toisen luokan peltomaan tynnyrinala vastaa 1½ tynnyrinalaa kolmannen luokan petoa, joka on hiekkamaata, jonka joukossa on vähäisesti multaa.
Niityt ja raiviot jaetaan myös kolmeen luokkaan samoilla suhdeluvuilla kuin pellot. Siten, että paras niittymaa saa saman arvon eli jyvityksen kuin ensimmäisen luokan pelto.
Metsä jaettiin pitkällisen pohdinnan jälkeen myös kolmeen luokkaan samoilla perusteilla kuin pellot ja niityt. Metsämaan ensimmäinen luokka suhteutetaan viljellyn maan kolmanteen luokkaan niin, että viljellyn maan ensimmäinen luokka saa 6, toinen luokka 5 ja kolmas luokka 4 jyvää, samoin metsämaassa ensimmäinen luokka 4, toinen luokka 3 ja kolmas luokka 2 jyvää. Tämä jako tulee kirjattavaksi tehtävään jakokirjaan.
Kun maa oli näin määritelty, ilmoittivat maanomistajat, että sitten edellisen maanmittauksen erämaihin oli syntynyt uusia asuinpaikkoja ja viljelyksiä, sekä että raja Pöljän kylää vastaan oli edelleen käymättä. Siksi he pyysivät, että maiden arviointia lykättäisiin, kunnes nämä uudet maat ja kyseinen raja olisi mitattu.
Lähde: KMT Siilinjärvi, Kasurila 4:1, isojaon karttaselitys