Katselmus Heikki Hyvärisen tilalla 1760
Heikki Hyvärisen tila Vehmasmäen kylässä jaettiin heinäkuussa 1760 kahtia hänen poikansa Erkin ja edesmenneen Antti-pojan jälkeläisten kesken. Kihlakunnanoikeus oli helmikuussa määrännyt jakotoimituksen suorittajaksi hovioikeuden auskultantti Joakim Fredrik von Burghausenin. Nelipäiväisessä jakotoimituksessa, jossa olivat läsnä Eero Hyvärinen, Pekka Kinnunen ja Abraham Juutilainen, luetteloitiin ja arvioitiin tilan kaikki rakennukset sekä pellot, niityt ja metsät. Inventaario antaan hyvän kuvan Heikki Hyvärisen varakkaasta savolaistilasta. [KA Kuopion käräjät 15.10.1760: 248254.]
Hyväristen tilalla sijaitsivat seuraavat rakennukset:
1) Pirtti, jonka Eero ja Matti Hyvärinen olivat yhdessä pystyttäneet keväällä kaksi vuotta sitten hyvistä honkahirsistä. Nurkka luoteeseen, pinta-ala 13 x 13 kyynärää, korkeus 15 hirsikertaa, katettu tuohella ja kattomaloilla, sisustettu. Eero Hyvärinen halusi, että pirtti ei tulisi jakoon, sillä se oli tehty yhteisomistuksessa olleesta puutavarasta. Pekka Kinnunen halusi senkin jaettavaksi, sillä myös Antti Hyvärisen lasten osuudella oli osallistuttu sen sisustamiseen. Kinnunen kuitenkin myönsi, että Eero ja Matti Hyvärinenolivat tehneet pirtin eteen enimmän työn.
2) Edellistä vastapäätä toinen pirtti, pystytetty yhdeksän vuotta aiemmin, neliskulmainen, katettu tuohella ja maloilla, säät vaurioittaneet kattoa, asianmukaisesti sisustettu.
3) Näiden pirttien välissä kaksiseinäinen eteinen, 8½ kyynärää leveä, lattia, katto tuohesta ja maloista.
4) Vastapäätä eteisen lounaisen oven edessä kuusitukeista veistetty pirtti eli ruokatupa, pystytetty noin 30 vuotta sitten, 8 x 8 kyynärää, 14 hirsikertaa, katto tuohesta ja maloista, lattia, uuni ja välikatto. Jotkin nurkat jo lahonneet.
5) Uuden pirtin koillispuolella kuusitukeista veistetty ruokatupa, 9 x 9 kyynärää, 13 hirsikertaa, 40 vuotta sitten pystytetty, katettu kuusen kaarnalla ja oljilla, lattia puolessa tupaa, ei uunia eikä välikattoa.
6) Pihan koillispuolella kuusi- ja honkatukeista veistetty talli, rakennettu 15 vuotta sitten, 6 ¾ x 6 ¾ kyynärää, 19 hirsikertaa, katettu laudoilla, kolme pilttuuta.
7) Samalla puolella pihaa honkatukeista veistetty sauna, pystytetty kahdeksan vuotta aiemmin, 7 x 7 kyynärää, 14 hirsikertaa, katettu tuohella ja maloilla, varustettu asianmukaisella sisustuksella.
8) Pihan pohjoispuolella kuusitukeista veistetty riihi, kahdeksan vuotta vanha, 9 x 9 kyynärää, 16 hirsikertaa, katettu palkeilla, välikatto ja muu tarpeellinen sisustus.
9) Pihasta koillisen suuntaan kuusitukeista veistetty keittiö, rakennettu kahdeksan vuotta sitten, 6 x 6 kyynärää, 12 hirsikertaa, katettu laudoilla.
10) Pihasta lounaaseen kuusitukeista veistetty pieni nukkuma aitta, rakennettu 15 vuotta sitten, 4 ¼ x 4 ¼ kyynärää,tuohikatto, lukko ja puusaranat.
11) Edellisen vieressä toinen kuusitukeista veistetty nukkuma aitta, pystytetty lähes 40 vuotta sitten, 4 ½ x 4 ½ kyynärää,vanha tuohikatto, lukko, puusaranat ja ovi.
12) Edellisen vieressä lounaaseen honkatukeista veistetty uusi aitta, rakennettu kuusi vuotta sitten, 5 ¼ x 5 ¼ kyynärää, katto tuohesta ja maloista, ovi rautasaranoilla ja lukolla, lattia, tarpeelliset laarit.
13) Samassa linjassa honkatukeista veistetty aitta, pystytetty yhdeksän vuotta sitten, 4 ½ x 4 ½ kyynärää, tuohikatto, ovessa rautasaranat ja lukko, tarpeelliset laarit. Matti Hyvärinen halusi saada tämän aitan itselleen kuljettaakseen pois. Eero Hyvärinen ja Pekka Kinnunen väittivät, että se oli rakennettu yhdessä, joten se tulisi jakaa heidän keskensä. Matti saisi kuitenkin käyttää sitä tulevana talvena.
14) Luoteeseen pihasta kuusitukeista veistetty aitta, pystytetty 20 vuotta sitten, 6 x 6 kyynärää, 14 hirsikertaa, katettu tuohella ja maloilla, ovessa rautasaranat ja lukko, lattia ja laarit.
15) Edellisen vieressä honkatukeista veistetty nukkuma aitta, pystytetty yhdeksän vuotta sitten, 3 ¾ x 3 ¾ kyynärää, katettu tuohella ja maloilla, ovessa rautasaranat ja lukko, lattia. Matti Hyvärinen halusi saada tämänkin aitan itselleen.
16) Edellisen vieressä ikivanha nukkuma aitta, 4 x 4 kyynärää. Leski Sanna Kinnuttaren hallussa.
17) Riihestä pohjoiseen aitta, joka on rakennettu vanhan riihen tukeista, 5 ½ x 5 ½ kyynärää, 13 hirsikertaa, katettu tuohella ja maloilla, ovessa puusaranat ja lukko, laarit.
18) Etelään pihasta honkatukeista veistetty nukkuma aitta, rakennettu kuusi vuotta sitten, 4 x 4 kyynärää, 11 hirsikertaa, katettu tuohella ja maloilla, ovessa puusaranat ja lukko, lattia.
19) Pihan pohjoispuolella karjasuoja, rakennettu 11 vuotta sitten, 8 x 8 kyynärää, katettu osin laudoilla, osin tuohella ja maloilla, ovi, lattia, pilttuut ja välikatto.
20) Toinen karjasuoja pihan itäpuolella tallista etelään, 8 x 8 kyynärää, ovi, lattia, pilttuut ja välikatto, katettu tuohella ja maloilla.
21) Edellisen vieressä aivan vanha ja romahtanut karjasuoja.
22) Pohjoiseen tallista melkein yhtä vanha karjasuoja.
23) Lounaaseen pihasta vanha aitta, jota voidaan käyttää enää rehulatona.
24) Akanahuone pohjoiseen pihasta.
25) Toinen samassa kunnossa oleva akanahuone.
26) Vielä akanahuone aitan nro 14 vieressä.
27) Sikala tallin ja karjasuojan takana.
Peltojen, niittyjen ja metsämaan jaossa noudatettiin vuoden 1664 maantarkastuksessa laadittua tilusluetteloa. Tilan maat koostuivat seuraavista osista:
1) Puolet Murtoselän maakappaleesta: 15 kapan arviomaa, joka on jaettu Niemimäkeen ja Kangasselkään, katsottiin arvoltaan 20 ruistynnyrin kylvöksi, kokonaan hyvää maata. Murtoselän rajana asianosaisten Kokonmäkeen etelässä on Koivujärvestä alkunsa saava kosteikko. Koillisessa ja idässä rajana ovat talollisten Lassi Liljan ja Juho Savolaisen maat, joita erottaa Suuri-Koivujärvi. Lännessä tätä maata erottaa Koivujoki Ritisenlahden omistuksista. Pohjoisessa rajana tämän ja kruununtalollisten Antti Airaksisen ja Perttu Kakkisen välillä on viisi kivistä rajamEeroä, jotka kihlakunnanoikeus on vahvistanut 5.7.1669. Vaikka asianosaisten edesmennyt isä Heikki Hyvärinen on katselmuskomissaari Thomas Mollenin 14. ja 16.9.1751 suorittamalla katselmuksella luovuttanut 12 kapan maan kosteikkoon saakka Airaksiselle ja Kakkiselle, ei sitä voida laittomana hyväksyä, vaan maa palautuu asianosaisille.
2) Kukonmäki: 10 kapan arviomaa.
3) Matilanjoki: pellot ja 2 talvikuorman laajuinen niitty.
4) Vähäinen kotimetsä.
5) Pellot, jotka sijaitsevat Kokonmäellä, ovat arvoltaan 6 ½ kauratynnyrin kylvöä.
6) Metsät, jotka on jaettu Möykkylänmäkeen, Koivujärvenpäähän, Kokonmäkeen, Pelonmäkeen, Jermanrantaan ja Peltokaivaan ovat arvoltaan 30 ruistynnyrin kylvöä, hyvää ja hedelmällistä maata. Tämän maan itäpuolella on talollinen Juho Savolaisen maita, mutta niitä erottaa kosteikko. Kaakkoispuolella on perintötalollinen Matti Laitisen maita ja niitä erottaa kosteikko. Etelässä on kruununtilallinen Risto Korhosen maita ja niitä erottavat viisi kivistä rajamEeroä. Lounaassa ja lännessä tilan rajana ovat Ritisenlahden kylän maat, joita erottaa Koivujoen puro. Pohjoisessa rajana on asianomaisten Murtoselkä, jota erottaa kosteikko, joka tulee Suuri Koivujärvestä.
7) Niityt: Solaniitty 1 kuorma, Kaivoniitty 2 kuormaa, Pieninurmi 1 kuorma, Haasiamaa 2 kuormaa, Alakaivo 2 kuormaa, Raivioniitty 1 kuorma, Korpiniitty 2 kuormaa, Koivujoen niityt 6 kuormaa ja Matilanjoen niityt 5 kuormaa eli yhteensä 22 kuormaa heinää vuosittain. [Jaossa Eero Hyvärinen sai rakennukset nro 1, 3, 5, 6, 7, 14, 16, 17, 18, 19, 24 ja 27 sekä Antti Hyvärisen perilliset 2, 4, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 15, 20, 21, 22, 23, 25 ja 26.]