Henkilötietoja
Asui perheineen aluksi kotitalossaan Kuopion Puutossalmella. Vuodesta 1705 ½ veromarkan perintötalollinen Kuopion Vehmasmäellä. Antti Hyvärinen osti 22.3.1705 päivätyllä kauppakirjalla Juho ja Olli Miettiseltä ¾ veromarkan perintötilan Vehmasmäen kylästä. Kaupan hinta oli 113 kuparitaalaria ja kauppaehtojen mukaan Hyvärinen maksoi tilaa rasittavat velat. [KA Kuopion käräjät 7.6.1706, lainhuudot; 10.8.1707: 143.] Matti Tolvanen Rantasalmen pitäjästä haastoi Antti Hyvärisen, Vilppu Kärkkäisen ja Juho Savolaisen Vehmasmäeltä sekä Olli Eskelisen ja Juho Julkusen Lyytikkälästä Kuopion kesäkäräjille 1722 vastaamaan varkaudesta. Tolvasen mukaan miehet olivat tammikuussa 1719 yöpyessään matkallaan hänen luonaan vieneet häneltä ½ lispunnan painoisen kuparikattilan. Hyvärinen, Kärkkäinen ja Savolainen olivat oikeudessa ja kiistivät syytteen. He kertoivat, että heidät oli jo neljä kertaa aiemmin haastettu käräjille tässä samassa asiassa. Yövyttyään Tolvasen luona ja jatkettuaan aamulla matkaa ½ peninkulman päähän Pölkönmäen kestikievariin, olivat Tolvasen vaimo ja poika sekä vänrikki Holländerin leski tulleet sinne ja vaatineet kattilaa takaisin. He olivat kehottaneet Tolvasen vaimoa kestikievarin väen kanssa tarkastamaan heidän rekensä, mutta nämä eivät olleet sitä tehneet, vaan kysyneet vain: "Miksi me tarkastaisimme teidän rekenne?" Tolvanen myönsi, ettei hänen vaimonsa ollut ymmärtänyt tarkastaa rekiä, mutta hän ei voinut epäillä muita kuin kuopiolaisia varkaudesta. Hän kutsui todistajiksi talollinen Abraham Tolvasen ja torppari Tuomas Koposen, jotka myös olivat nukkuneet hänen luonaan, kun kattila hävisi. Todistajat eivät kuitenkaan olleet nyt saapuvilla. Syytetyt halusivat vakuuttaa syyttömyytensä puhdistusvalalla ja tähän Tolvanenkin tyytyi. Koska nimismies Hoffren ja lautamiehet todistivat syytettyjen olevan rehellisiä ja hyvän omantunnon omistavia miehiä, otettiin puhdistusvala heiltä heti ja Hyvärinen, Kärkkäinen ja Savolainen kukin erikseen vannoivat, etteivät olleet ottaneet kattilaa tai antaneet jonkun toisen tehdä sitä ja etteivät tienneet, kuka sen oli tehnyt. Tolvanen halusi myös kahden poissa olevan vannovan saman valan. [KA Kuopion käräjät 16.6.1722: 306-308.] Kesäkäräjillä 1727 Antti Hyvärinen haki oikeudelta paloapua, koska edellisen vuoden joulukuussa häneltä oli palanut riihi täynnä viljaa. Lautamies Lassi Kinnunen todisti, että tuli oli tarttunut uunista seinään. Tuli oli ensin huomattu uunin takana, mutta se oli levinnyt niin nopeasti, ettei mitään ollut voitu tehdä. Lautakunnan mukaan riihi oli ollut hyväkuntoinen ja kolmen sylen mittainen. Vahinko arvioitiin riihen kohdalla 6 hopeataalariksi. Hyväriselle määrättiin paloavuksi yksi hopeaäyri tilalta Kuopion pitäjässä. [KA Kuopion käräjät 26.6.1727: 419-420. Paloapua voidaan pitää palovakuutuksen edeltäjänä. Tulipalon kohdatessa tilaa sen isäntä saattoi käräjillä anoa palovahinkojen korjaamiseksi paloapua. Kihlakunnanoikeus arvioi vahingon rahallisen arvon ja päätti paloavun suuruudesta, ts. kuinka paljon kunkin talon tuli paloapua maksaa ja kuinka laajalta alueelta sitä voitiin tätä vahinkoa varten kantaa. Paloavusta säädettiin jo maanlain rakennuskaaressa, mutta lähteiden puutteellisuuden vuoksi siitä on Suomessa tietoja vatsa 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Jutikkala 1958: 179.] Kuopion kesäkäräjillä 1731 Antti Hyvärisen poika Juho valitti veljestään Heikistä (VI:9), että tämä oli kaksi vuotta aikaisemmin isän tietämättä ja tahtomatta ajanut hänet pois kotitilalta. Heikki oli antanut hänelle tilalta vain vähän irtainta omaisuutta, joten Juho vaati nyt koko osuuttaan kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Antti Hyvärinen todisti oikeudessa, että hänen poikansa Juho oli ollut hänelle tottelematon ja riitainen muiden sisarustensa kanssa, ja siksi hänen oli ollut pakko erottaa Juho pesästä. Juho oli saanut tilan irtaimistosta osuutenaan 2 tynnyriä ruista, 2 kappaa herneitä, hiehon, 2 kappaa suolaa, 500 ruislyhdettä, rautapadan, lehmän, kaksi kirvestä, vanhan viikatteen ja vanhan sirpin. Hyvärisen 2/3 veromarkan tilasta Juho ei ollut oikeutettu saamaan osaa, sillä hän oli sen itse ostanut ja hänellä oli siihen täysi hallintaoikeus. Juhon vaatimukseen saada lisää perintöä irtaimistosta Antti vastasi, että vaikka Juho ei ollut käyttäytynyt häntä ja sisaruksiaan kohtaan kuten olisi pitänyt, halusi hän silti antaa tälle vielä sirpin sekä 2 tynnyriä ruista ja 2 tynnyriä kauraa, minkä lisäksi Juho sai nauttia edellisenä ja kuluvana vuonna tilan maille kaatamansa kasket. Tämän jälkeen Juho olisi erotettu pesästä eikä hän saisi mitään perintöä isänsä jälkeen. [KA Kuopion käräjät 30.8.1731: 345-346.].