Kosken isojako
Kuninkaallisen majesteetin tuomiovaltaisen Savon ja Karjalan lääneissä antama päätös koskien Niemisjärven, Kosken ja Osmangin kylien Iisalmen pitäjässä omistusten verollepanoa ja arviointia tynnyrinaloihin manttaalin mukaan sekä isojaon suorittamista kyseisten maanomistajien kesken. Herra maanmittari Gustaf Ad. Ziden on kuvannut maan isojakoa varten ja aloittanut verollepanon ja lähettänyt tänne omistusten kuvauksen ja asiakirjat, jotka maanmittauksen johtaja Daniel Hall on tarkastanut. Annettu maanmittausrevisionikonttorissa Kuopiossa 26.5.1797.
Asiakirjoista ilmenee, että maanmittari Ziden on saanut vuonna 1793 sovituksi kyseisten kylien rajan Oulun läänin Pyhäjoen pitäjän kanssa ja saanut sille lainhuudon. Lisäksi hän on vuonna 1796 toimittanut kuvauksen ja arvioinnin niiden maista, jotka koostuvat 104 tynyrinalasta ja 26 kapanalasta vanhaa viljeltyä peltoa, 957 tynnyrinalasta ja 12½ kapanalasta vanhaa niittyä, 254 tynnyrinalasta ja 2 kapanalasta pelloksi ja 157 tynnyrinalasta ja 28 kapanalasta niityksi kelvollista uudisviljelysmaata sekä 20191 tynnyrinalasta ja 21 kapanalasta käyttökelpoista metsämaata. Yhteensä 21665 tynnyrinalaa ja 25½ kapanalaa, jotka katsotaan voitavan asettaa verolle. Lisäksi sellaista maata, jota ei panna verolle, on 27785 tynnyrinalaa ja 22 kapanalaa. Tästä 120:12 tynnyrinalaa on pellon uudisviljelystä, joka on tehty vuoden 1775 jälkeen, 244:29 tynnyrinalaa verovapaata niittyä, lisäksi kaskettua metsää, mitään kasvamatonta hiekkakangasta ja suota, kalliosuota ja vettä.
Koko jakokunta koostuu seuraavista vanhoista tiloista: No 3 on 1/8 manttaalia, No 4 ja 5 ovat 1/6 manttaalia kumpikin, No 6 on 1/8 manttaalia, No 7 on 1/6 manttaalia, No 8 on 1/8 manttaalia Niemisjärven kylässä sekä No 1 on ¼ manttaalia Kosken kylässä sekä No 1 Osmangin kylässä 1/6 manttaalia. Näitä tiloja viljellään nykyisin useasta eri asuinpaikasta käsin ja ne ovat jakaantuneet useaan osaan, joita hallitsevat tilan No 1 osalta Antti Hyvärinen 7/72 manttaalia, Jaakko Matinpoika ja Matti Matinpojan perilliset 7/72 manttaalia ja Paavo Hyvärinen 1/18 manttaalia Kosken kylässä, tilan No 2 osalta - - -
Maanmittari Ziden on määritellyt jakokunnassa täyden manttaalin suuruudeksi 1354 tynnyrinalaa. Nämä vanhat talot on vanhastaan luettu ainoastaan 1 7/24 manttaalin suuruisiksi, mutta tulisivat uudessa verotuksessa käsittämään 17 manttaalia, jonka maanmittausjohtaja Daniel Hall on myös vahvistanut mietinnössään. Olen kuitenkin havainnut asiakirjoista, että kylä on erämaakylä, joka sijaitsee pitäjän teistä kaukana. Lisäksi jakokunnan pellot ovat vaikeasti veden vaivaamia ja kivisiä, niityt ovat suurelta osalta soisia sekä heinät korjataan niiltä vain joka toinen tai kolmas vuosi. Omistukset ovat suurelta osin soiden, kallioiden ja hiekkaharjanteiden puhkomia, joista jakokunta suurimmaksi osaksi koostuu. Siten käyttökelpoiset niityt ovat hajallaan näiden joukossa. Siksi katson kuninkaallisen majesteetin Savon verollepanoa koskevien 26.6.1783 ja 28.6.775 annettujen säädösten perusteella, että jakokuntaa tulee verottaa 21664 tynnyrinalan ja 25½ kapanalan mukaan ollen yksi täysi manttaali 1550 tynnyrinalaa. Tilat ovat 1/13, 1/20 ja 1/21 manttaalia. Perusvero yhdeltä kokonaiselta manttaalilta on 130 riikintaalaria ja 38 killinkiä ja 7 runstykkiä. Koko jakokunnan verotuskelpoisista maista vähennetään 39 tynnyrinalaa ja 18 kapanalaa, joka katsotaan tiepohjaksi. Edellä mainitut verosta vapaat maat jäävät edelleen verottamatta. Seuraavaan luetteloon merkitään asukkaineen täten jakokunnan alueelle syntyneet uudet manttaaliluvut sekä kaksi uudistilaa Honkamäki ja Ylännetmäki.
Jakokunta koostuu seuraavista osakkaista:
Kosken kylässä
1 Koski, lautamies Antti Hyvärinen (Jaakko Hyvärisen VI:11 poika)
2 Hingunsalmi, Hyvärinen
3 Paloinen, Hyvärinen
- - -
Niemisjärven kylässä
- - -
7 Hilappa, Hyvärinen
§ 2 Kyläkunnan pellot koostuvat osaksi savesta ja osaksi mullasta, suurimmalla osalla seisoo kiviraunioita. Ne ovat hyvin aidatut, mutta heikosti ojitetut. Viljellään kahdessa kierrossa ja maan tavan mukaan kylvetään rukiille, kauralle, herneelle, hampulle ja pellavalle. Pellot on arvioitu hyväksytyn arvion mukaan.
§ 3 Niityt ovat suurimmalta osaltaan kovaa maanlaatua ja ne korjataan yleensä vain joka toinen tai kolmas vuosi. Antavat keskimäärin satoa 530 aamia á 60 lispuntaa. Niiden ja lehdesten sekä järviruo´on kanssa kyläkunta elättää seuraavat eläimet: - - -
lautamies Antti Hyvärinen: 4 hevosta 28 lehmää 20 lammasta
Paavo Hyvärinen: 2 hevosta, 13 lehmää, 11 lammasta
Jaakko, Matti, Antti Hyvärinen: 3 hevosta, 18 lehmää, 12 lammasta, 3 vuohta
Yhteensä 60 hevosta, 366 lehmää, 217 lammasta ja 5 vuohta
§ 4 Metsää kyläkunnalla on riittävästi ja se kasvaa koivua, mäntyä, kuusta ja honkia rakennusten rakentamiseksi, sahatavaraksi, aidaksiksi ja polttopuuksi. Metsät on kaskettu pääosin. Metsä antaa mahdollisuuden peltojen ja niittyjen laajentamiseksi edelleen. Vähäinen laidunmaa. Jakokunnan taloilla on useita torppia, jotka on merkitty karttaan paikoilleen ja talojensa yhteyteen. Torpat maksavat maan tavan mukaan puolet peltojensa sadosta talolleen.
§ 5 Jakokunnalla on kalavesiä Niemisjärvessä ja Osmangissa sekä joissakin pienissä sisäjärvissä, joista kalastetaan maakunnalle tyypillisillä kalastusvälineillä haukea, ahventa, lahnaa, säynävää, särkeä, salakkaa sekä talvella madetta. Kala ei riitä kotitarpeeksi saatikka myyntiin.
§ 6 Humalatarhat ovat melko harvinaisia. Pellavaa viljellään merkityksettömiä määriä. Hamppua kylvetään enemmän.
§ 7 Asukkaat vievät tuotteensa myytäväksi Ouluun ja Raaheen. Tuotteet koostuvat pääasiassa ruokatavaroista ja viljasta. Niistä saatavilla rahoilla he sitten maksavat veronsa ja kruunun ulostekonsa sekä muut maksunsa.
§ 8 Talolla No 1 Kosken kylässä on kotitarvemylly Koskenvirrassa heti vanhan asuinpaikan vieressä. Osmangin numerolla 1 on myös samanlainen mylly puolen peninkulman päässä asuinpaikasta Jylängönkoskessa. Samassa koskessa on seuraavilla taloilla yksiteräinen kotitarvesahamylly: No 1 Osmanki eli Lassi Antinpoika Hyvärinen ja Lassi Tikkanen, No 7 Niemisjärvi eli Juho, Samuli ja Taneli Lång sekä No 1 Koski eli lautamies Antti Hyvärinen.
§ 9 Talot No 1 Koski, No 1 Osmanki ja No 1 Remekselä ylläpitävät kuninkaallisen Savon kevyen jalkaväkirykmentin toisen majurin Iisalmen komppanian ruotua No 49, joka kuuluu Carlbergin sota-akatemian laskuun ja on tällä hetkellä täyttämättä. Sotamiehelle ei myöskään ole omaa torppaa.
Lähde: KMT Kiuruvesi, Koski 5:1, isojako 26.5.1797