Henkilötietoja
Vuodesta 1652 2/3 veromarkan kruununtilallinen Olli Heikinpoika Hyvärisen autiotilalla Iisalmen Niemisjärvellä. Noin vuosina 1672-1689 2/3 veromarkan perintötalollinen Hyväristen perintötilalla Niemisjärvellä. [KA Iisalmen käräjät 18.1.1653: ei sivunumeroa; 20.1.1675: 60-61.] Iisalmen talvikäräjillä 1653 Kaapo Hyvärinen pyysi saada ottaa viljelykseen Niemisjärveltä Olli Heikinpoika Hyväriselle aikanaan kuuluneen tilan, joka oli ollut autiona jo 15 vuotta ja jossa ei ollut rakennuksia tai aitoja. Oikeus antoi tilan Hyvärisen hallintaan. Tahvo Hyvärinen haastoi veljensä Kaapon talvikäräjille 1675 ja vaati tältä osuutta kotitilastaan. Kaapo Hyvärinen kertoi, että hän oli ostanut Pekka Kaikkoselta Niemisjärveltä esi-isiensä tilan, jonka hänen veljensä Niilo Hyvärinen oli laittomasti myynyt Kaikkoselle 150 kuparitaalarilla. Niilo oli antanut veljelleen Tahvolle 100 kuparitaalaria ja 1 tynnyrin viljaa tämän osuutena tilasta, minkä kumpikin myönsivät oikeaksi oikeuden edessä. Tahvo halusi vielä 40 kuparitaalaria, joka puuttui hänen osuudestaan, jotta se olisi ollut yhtä suuri kuin Niilon. Oikeus määräsi Kaapon maksamaan Tahvolle 40 kuparitaalaria, ja hänelle vahvistettiin omistusoikeus esi-isiensä perintötilaan. [KA Iisalmen käräjät 18.1.1653: ei sivunumeroa; 20.1.1675: 60-61.] Kaapo Hyvärinen vaati syyskäräjillä 1679, että hän saisi lunastaa Petäsjärven kappelin Kuusimäen kylässä asuvalta Niilo Rönkältä Huhtavapuron niityn. Hyvärinen perusteli vaatimustaan sillä, että hänen veljensä Niilo Hyvärinen oli 30 vuotta sitten myynyt kyseisen niityn Rönkälle 18 kuparitaalarilla ja 4 kuparitaalarin arvoisella jalkajousella heidän Niemisjärvellä sijaitsevasta kotitilastaan, jonka Kaapo nyt omisti. Niilo Rönkä vastusti niityn luovuttamista ja ilmoitti, että hän oli neljän miehen voimin ja kahden viikon ajan kunnostanut niittyä kydöttämällä. Oikeus päätti, että Kaapo Hyvärinen sai liittää niityn tilaansa maksamalla Rönkälle 20 kuparitaalaria. Kaapo Hyvärinen ja muut Niemisjärven kylän talolliset pyysivät kesäkäräjillä 1688 maanjakoa tilojensa välillä, koska jakamattomat maat aiheuttivat jatkuvasti kiistoja heidän välillään. Oikeus määräsi Niemisjärven maat jaettavaksi tilojen äyriluvun mukaan. [KA Iisalmen käräjät 1.9.1679: 148-149; 23.7.1688: 263-264.] Niemisjärven Hyväriset vuoden 1664 tarkastusmaakirjassa: Jakokunta nro 533. Niemisjärvi-Osmanki. Vuoden 1561 verollepanomaakirjassa arviokunta nro 1764, yhteensä 8 veromarkkaa. Jakokuntaan kuuluvat Niemisjärven kylässä numerolla 230 ja signumilla a Matti Jaakonpoika Hyvärinen, numerolla 231 ja signumilla b Olli Pekanpoika Saksa veljensä Tahvo Pekanpoika Hyvärisen kanssa; Kosken kylässä numerolla 232 ja signumilla c veljekset Niilo ja Tahvo Tahvonpoika Hyvärinen (Tahvo Hyvärisen poikia); Niemisjärven kylässä numerolla 233 ja signumilla d Olli Heikinpoika Hyvärinen, numerolla 235 ja signumilla e Olli Ollinpoika Kilpoinen, numerolla 236 ja signumilla f Pekka Pekanpoika Hyvärinen, numerolla 232 ja signumilla g Pekka Tahvonpoika Hyvärinen (Tahvo Hyvärisen poika) ja Osmangin kylässä numerolla 234 ja signumilla h Kaapo Tahvonpoika Hyvärinen (Tahvo Hyvärisen poika). Kaikilla muilla on perintötila paitsi Pekka Tahvonpoika Hyvärisellä, joka on kruununtila. Olli Pekanpoika Saksan ja Tahvo Pekanpoika Hyvärisen tila käsittää 1 vanhaa ja 2/3 uutta veromarkkaa, kylvö peltoon 25 kappaa ja niityt ¾ kuormaa. Niilo ja Tahvo Tahvonpoika Hyvärisen tila käsittää 1 1/3 vanhaa ja 1 uutta veromarkkaa, kylvö peltoon 1 tynnyri ja niittyä 1 kuorma. Pekka Tahvonpoika Hyvärisen tila on 5/6 vanhaa ja ½ uutta veromarkkaa, kylvö peltoon 10 kappaa ja niityt ¾ kuormaa, se on otettu autiosta ja nauttii vuoteen 1668 saakka neljä vapaavuotta. Kaapo Tahvonpoika Hyvärisen tila käsittää 1 vanhaa ja 2/3 uutta veromarkkaa, kylvö peltoon 25 kappaa ja niityt ¾ kuormaa. Jakokunnan anekkiin kuuluvat seuraavat maakappaleet: - Vaksjärvenmaa, kylvö metsään 1 tynnyri, niittyä 1½ kuormaa. - Lahnajoenväli, kylvö metsään 15 kappaa, niittyä 1 kuorma. - Maanselänmaa, riitamaata Pyhäjoen pitäjän asukkaiden kanssa, kylvö metsään 2 tynnyriä. - Osmonsalmi luodepuoli, kylvö metsään 15 kappaa, niittyä 2 kuormaa. Seuraavia maakappaleita ei ole merkitty vuoden 1561 maakirjaan: - Niemisjärvvenmaa, a, b, d, e, g ja f: n asuinpaikka, kylvö peltoon 3:10 tynnyriä. - Paloisenmäenranta, c: n asuinpaikka, kylvö peltoon 1 tynnyri ja metsään 2½ kappaa, niittyä ½ kuormaa. - Osmankijärvi, h: n asuinpaikka, kylvö peltoon 25 kappaa. - Niemismäki, niittyä 1 kuormaa. - Hirvipuro, niittyä ½ kuormaa. - Saikanniemi. Metsät mäntyä, koivua ja kuusta, osittain soiden rikkomia. Kohtalainen kalavesi järvessä. Jokaisella tilalla on 1-2 hevosta ja 1-2 lehmää.