Henkilötietoja
¾ veromarkan perintötalollinen Kuopion Puutosmäellä ainakin vuodesta 1625 noin vuoteen 1678. [KA Karjaveroluettelo 1625.] Veljekset Matti ja Lassi Turunen valittivat Kuopion kesäkäräjillä 1655, että Juho ja Jaakko Turunen, joilla kummallakin oli oma tilansa ja manttaalinsa, olivat kaataneet kasken heidän mailleen ja korjanneet heinät Puutosmäen kylän yhteismaalta. Matti ja Lassi Turunen vaativat kylän yhteismaiden manttaalin mukaista jakoa, minkä oikeus määräsi tehtäväksi. Juho Turunen vaati kesäkäräjillä 1654 Räsälän Juho Haukkaselta Kaikonjoki-nimistä niittyä, joka oli kuulunut hänen esivanhemmilleen. Koska Turunen ei voinut mitenkään todistaa tätä omistusta ja koska vanhat miehet käräjäpaikalla muistivat, että Turusen ja Haukkasen tilojen välinen raja oli vanhastaan kulkenut Kaikonjoessa, vahvisti oikeus rajan ja tuomitsi niityn Haukkaselle. Turunen otti asian esille uudelleen kesäkäräjillä 1657, mutta koska hänellä ei ollut mitään uusia todisteita vaatimuksensa tueksi, päätti oikeus vuoden 1654 tuomion mukaisesti. [KA Kuopion käräjät 9.7.1655: ei sivunumeroa; 15.7.1657: sivunumeroa.] Juho Turunen jakoveljineen riiteli kesäkäräjillä 1654 Juho Haukkasen ja Pekka Mönkkösen kanssa muutaman Puutosmäellä sijaitsevan maakappaleen omistuksesta. Lisäksi Haukkanen syytti Turusta siitä, että tämä oli kaatanut kasken hänen maalleen. Haukkanen esitti oikeudelle lainlukija Eskel Påvelinpojan tuomiokirjeen vuodelta 1601, jonka mukaan Jaakko Martinpoika Venno, Haukkasen tilan silloinen isäntä, oli saanut kaiken Hirvilahden maan Kaikonjoelle saakka. Haukkanen esitti myös otteen vuoden 1561 maakirjasta, jonka mukaan ensimmäisten joukossa maata haltuunsa ottanut Olli Laitinen oli saanut Hirvilahden maan. Tätä vastaan Turunen esitti oman maakirjaotteensa, jonka mukaan Kaikojärvensuosaaren maakappale oli ensin annettu Pekka Oinoselle ja Juntti Turuselle, minkä tähden hän halusi maata Hirvilahden ja Kaikonjoen väliltä, sillä Kaikojärvensuosaari sijaitsi Hirvijärven ja Kaikonjärven välissä. Oikeus määräsi, ettei Turunen saanut nauttia Hirvilahden maata Hirvijärveä ja Kaikonjokea pitemmälle, koska ne kuuluivat Haukkaselle ja hänen jakoveljilleen. Kaskensa Turunen sen sijaan sai pitää, silä sen hän lautamiesten mukaan oli kaatanut omalle maalleen. Oikeus määräsi kaksi lautamiestä vetämään rajan riitapuolien maiden välille nyt annetun tuomion mukaisesti. [KA Kuopion käräjät 12.7.1654: ei sivunumeroa.] Vielä kesäkäräjillä 1688 - varmaankin jo yli 80-vuotiaana ja luovutettuaan tilan isännyyden pojalleen Iivarille - Juho Turunen esiintyi Kuopion käräjillä. Hän pyysi lupaa liittää tilansa maihin Risto Mökkisen tilan Puutosmällä. Turunen esitti oikeudelle kruununvouti Johan Hiskoun todistuksen, jonka mukaan Risto Mökkisen leski eli suuressa köyhyydessä ¾ veromarkan tilallaan Puutosmäessä ja oli jäänyt kruunulle suureen velkaan, jota ei koskaan pystyisi maksamaan takaisin köyhyytensä ja vanhuutensa tähden. Jotta kruunulle ei koituisi tilan autiuden tähden vahinkoa, ilmoitti Turunen olevansa halukas ottamaan lesken kruununrästit maksettavakseen ja tilan haltuunsa, kun lesken sato olisi korjattu. Lautamiesten mukaan Lassi Turunen oli jättänyt tilan autioksi kreivi Brahen aikana ja tila oli ollut seitsemän vuotta autiona, minkä jälkeen Mökkinen oli viljellyt sitä 10 vuotta. Rakennukset olivat lahonneita, pellot korkeita ja hiekkaisia, niittyjä vain 2 kuormanalaa, metsät hakattuja ja kaskena poltettuja, kalavesi keskinkertainen. Oikeus määräsi Risto Mökkisen lesken tilan Turuselle, jos tämä maksaisi tilalta maksamatta jääneet kruunut saatavat. [KA Kuopion käräjät 16.7.1688: 248-249.] Juho Turunen vuoden 1664 tarkastusmaakirjassa: Jakokunta neo 630. Puutosmäki. Vuoden 1561 verollepanomaakirjan mukaan arviokunta nro 1727. Jakokunnan muodostavat numerolla 42 Lassi Matinpoika Turunen, numerolla 43 Juho Jaakonpoika Turunen, numerolla 44 Jaakko Jaakonpoika Turunen sekä numerolla 64 Iivari Jaakonpoika Turunen. Kaikkien tilat ovat perintömaata. Numero 43 käsittää 1 ¾ vanhaa sekä ¾ uutta veromarkkaa. Tilan kylvö peltoon on 15 kappaa ja niityt 1/3 kuormanalaa. Jakokunta käsittää 7 veromarkkaa ja sen anekki koostuu seuraavista maakappaleista: - Puutosmäki, joka on yhteinen asuinpaikka, kylvö peltoon 2:5 tynnyriä ja kaskeen 7½ kappaa. - Laitisenlahti, kylvö metsään 7½ kappaa. Lähellä asuinpaikkaa. - Hirvijärvenaho, kylvö metsään 15 kappaa. Lähellä asuinpaikkaa. - Kivijärvenaho, kylvö metsään 7½ kappaa. ½ peninkulman päässä. - Tomperin pirtin päiväranta, kylvö metsään 15 kappaa. Lähellä asuinpaikkaa. - Kaukojärvensuosaaresta Juurikkalahteen, kylvö metsään 15 kappaa. Lähellä asuinpaikkaa. Mäntymetsää ja koivua. Kohtalainen tervametsä puita kuorimalla. Kalastusta vain syksyllä Kallavedessä. Jokaisella talolla on 1 hevonen ja 1-2 lehmää.