Henkilötietoja
Korpraali Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Kuopion komppaniassa. Toimi isonvihan aikana venäläisten tensikkana Kuopiossa. [KA Kuopion käräjät 7.2.1727: 88.] Asui perheineen Kuopion Kuopionkylässä. Mahdollisesti sama Iisalmen Kuivaniemen kylästä kotoisin ollut Antti Kemiläinen, joka Iisalmen talvikäräjillä 1695 purki Maria Kakittaren kanssa tekemänsä avioliittolupauksen. [KA Iisalmen käräjät 15.2.1695: 76v-77. Maria Kakitar suostui avioliittolupauksen purkamiseen, jos Antti Kemiläinen palauttaa takaisin häneltä saamansa 1 tynnyrin 8 kappaa rukiita, 8 kappaa maltaita, seitsemän suurta leipää, 3 taalarin plootun ja ½ lispuntaa suolaa.] Antti Kemiläinen oli korpraalina Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Kuopion komppaniassa. Hänen palveluskautensa loppuun osui pitkä sotajakso, Suuri Pohjan sota 1700-1721. Miehistöön kuulunut Kemiläinen vastasi komppaniansa yhdestä korpraalikunnasta, joka käsitti runsaan kahdenkymmenen miehen joukon. Hänellä oli vastuu joukon läsnäolosta ja järjestyksestä. Tavallisen ruotusotilaan etujen lisäksi hän sai erillistä rahapalkkaa. Savon jalkaväki kuului Suomesta ensimmäisenä lähteneeseen kärkijoukkoon, joka marssi keväällä Baltiaan piirittämään Riikaa. Vuoteen 1707 mennessä rykmentti kuitenkin palasi vastaamaan Suomen puolustuksesta Savon suunnalla, jossa se pienin iskuin häiritsi venäläisten asemia, eikä se siten osallistunut Kaarle XII sotaretkiin mantereella. Venäläisten etenemisestä huolimatta joukot kotiutettiin talvina 1711 ja 1712, lähinnä elintarvikepulan johdosta. Kesällä 1713 venäläiset valtasivat koko Etelä Suomen ja suomalaiset joukot vetäytyivät Pohjanmaalle. Suurin osa Savon joukoista osallistui talvella 1714 tappiolliseen Napuen taisteluun Isossakyrössä ja osa rykmentistä oli Olavinlinnassa, josta se kesällä 1714 joutui vetäytymään Kuopioon. Tämän jälkeen joukon rippeitä oli sekä Kajaanin linnaa puolustamassa vuoteen 1716 asti että kenraali Armfeltin Norjan retkellä 1718-1719. Koska Antti Kemiläinen toimi isonvihan aikana tensikkana kotipitäjässään, on hänen varmasti täytynyt erota armeijasta ennen Norjan retkeä 1718. Hän on saattanut erota palveluksesta jo ennen vuotta 1712, sillä häntä ei mainita rykmentin pääosan kattavassa pääkatselmusrullassa kyseiseltä vuodelta. On myös mahdollista, että Kemiläinen oli Olavinlinnaan komennetussa joukossa ja palasi kotiseudulle linnan antautumisen jälkeen kesällä 1714 tai vasta Kajaanin linnan antautumisen jälkeen kevättalvella 1716. [SKrA Generalmönsterrullor, Pääkatselmusrullat 1712, 1716 ja 1719 (WA 1218); Mankell 1870: passim; Saloheimo 1990: 563-571. - Kiitän FM Veli-Matti Pussista hänen avustaan Antti Kemiläisen sotilasuran loppuvaiheiden selvittelyssä.].